keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Sairastelua ja väsymystä

Olipa piristävä otsikko :) Mutta tosiaan meillä on ollut melko raskas kuukausi sairasteluineen ja yövalvomisineen. Kuopus sairastui kuukausi sitten kuumeeseen ja nuhaan, jota seurasi jäätävä ripuli joka vaan jatkuu ja jatkuu. Kävin maanantaina lääkärissä hänen kanssa. Paino on noussut hienosti vatsaongelmista huolimatta, hän on pirteä ja syö sekä juo. Häneltä otettiin kuitenkin tulehdusarvot (ne olivat normaalit) ja bakteeriviljely ulosteesta (siitä odotamme tuloksia). Todennäköistä on, että hänellä on ollut jokin ripulia aiheuttava virus ja vatsan sekä suoliston palautuminen on vain hidasta. Nyt kokeillaan viikon Precosa-kuuria hänellä ja jos tästä ei ole huomattavaa apua on selvitettävä mahdollisia ruoka-aineallergioita. Aloitin tosin maidottoman dieetin jo sunnuntaina, koska haluan nyt kunnolla poissulkea maitoallergian mahdollisuuden. Porkkana on myös poistettu ruokalistalta. 

Vatsaongelmat ovat johtaneet huonosti nukuttuihin öihin. Lisäksi pikkuherra yrittää opetella konttaamaan ja ensimmäinen hammas puheksi lauantaina hänen 7-kuukautispäivänä ja toinen tänään viisi päivää myöhemmin, joten nämä tietenkin hankaloittavat nukkumista ennestään. Nyt olen itsekin pistänyt sohvalle makuulle aina kuopuksen päikkäreiden ajaksi, muuten ei arjen pyörittämisestä tulisi mitään.

Mutta muuten meillä on kaikki hyvin. Pojat tuovat auringonpaistetta päiviini :) Esikoinen on upea isoveli ja pojista huomaa, että he ovat hyvin kiintyneitä toisiinsa. 

Esikoisella on tunteellinen kausi menossa. Hän murehtii helposti asioita ja kokee tunteita hyvin syvällisesti. Erilaisia pelkoja hänellä vaikuttaisi olevan aiempaa enemmän. Etenkin vanhempien menettämisen pelko on pinnalla. Iltaisin kun menemme nukkumaan pidän usein häntä kädestä kiinni, kunnes hän nukahtaa. Hän nukahtaa kuitenkin helposti ja nukkuu yönsä hyvin. Eskarissa hän viihtyy hyvin ja pari hyvää ystävääkin on löytynyt. Tänäänkin hän menee eskarin jälkeen kaverin luo kylään. Upea, rakas esikoiseni.

Palapelejä ollaan tehty nyt monena päivänä. Kuopus kyllä enemmänkin häiritsee kuin auttaa palapelin teossa :)

Kuopus nousee hienosti konttausasentoon...

... ja yrittää myös karhukävelyä. Aivan kuten isoveljensä aikoinaan tämän oppiessa konttaamaan.

Sairastelusta ja masuvaivoista huolimatta meillä asuu useimmiten utelias, iloinen veijari.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti