Sairastelua ja pääsiäisenviettoa

Pääsiäistä on vietetty rauhallisissa merkeissä. Esikoinen ja kuopus kävivät eilen virpomassa sukulaisille ja esikoisen karkkisaldo oli melkoinen. Laskin että hän on kaikenkaikkiaan saanut yli 30 suklaamunaa tämän pääsiäisen aikana... Isomummot ja muut haluavat hemmotella ja niin sitä makeista vain kertyy.

Virpojat lähdössä liikkeelle.

Esikoinen kasvaa hurjaa vauhtia. Tämä ikä lapsella on mielestäni ihana. Eskari-ikäisen kanssa voi keskustella asioista, pohtia, miettiä ja hassutella. Meillä on usein syvällisiä keskusteluja esikoisen kanssa. Ja hänestä on valtavasti seuraa myös äidille :) Nyt loman aikana ihaninta on ollut, kun pikkuinen nukkuu päikkäreitä ja saamme rauhassa köllötellä sohvalla vierekkäin esikoisen kanssa. 

Pikkuinen oppi eilen konttaamaan :) Nyt häntä saakin sitten vahtia aiempaa enemmän, kun kaikki paikat ja tavarat kiinnostavat häntä kovasti. Kuopus on nyt paremmassa kunnossa, mutta hän sairasteli melkein kaksi kuukautta putkeen. Kuumetta ja sitkeää flunssaa kahteen otteeseen ja vatsakin on ollut sekaisin. Vatsavaivojen syyksi epäillään bakteeria, joka löytyi hänen ulosteestaan. Ja viime sunnuntain vietimme päivystyksessä, jossa hänellä todettiin infektioastma. Nyt meillä on astmapiippu kotona. Ehkä saisimme viettää loppukevään terveimmissä merkeissä.

Rakas esikoinen. Hän on ihana, älykäs, tunteellinen poika. Ja samanaikaisesti välillä todellinen koetus äidin hermoille :) Tämä aamu ei alkanut kovin hyvin. Leipä oli esikoisen mielestä liian 'sikin sokin'. (Hän on tarkka tällaisessa.) Yritin järjestellä leikkeleet nätimmin, mutta esikoiselle tämä ei kelvannut. Pitkän tarinan lyhyt versio loppui siihen, että äitillä loppui kärsivällisyys ja leipä lensi roskiin :) Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Meillä puhutaan aina asiat läpi ja pyydetään anteeksi. Myöhemmin naurettiin esikoisen kanssa sille, miten hölmöjä molemmat oltiin kun saimme kiistan aikaiseksi ihan hassusta asiasta :) Sellaista se ihmisenä oleminen on.

Ja tämä herra istuu jo!

Eilen oli kaunis päivä. Ulkoilimme mummolassa.

Isoveli kaahasi mönkijällä ukki kyydissä.

Eilen pestiin pienet hampit ensimmäistä kertaa. Esikoinen ikuisti tapahtuman.

Kohta on pääsiäinen. Kylvettiin pääsiäisruohot tänään, niin että pääsiäiskanilla on paikka mihin kätkeä pääsiäisnamut :)

Sairastelua ja väsymystä

Olipa piristävä otsikko :) Mutta tosiaan meillä on ollut melko raskas kuukausi sairasteluineen ja yövalvomisineen. Kuopus sairastui kuukausi sitten kuumeeseen ja nuhaan, jota seurasi jäätävä ripuli joka vaan jatkuu ja jatkuu. Kävin maanantaina lääkärissä hänen kanssa. Paino on noussut hienosti vatsaongelmista huolimatta, hän on pirteä ja syö sekä juo. Häneltä otettiin kuitenkin tulehdusarvot (ne olivat normaalit) ja bakteeriviljely ulosteesta (siitä odotamme tuloksia). Todennäköistä on, että hänellä on ollut jokin ripulia aiheuttava virus ja vatsan sekä suoliston palautuminen on vain hidasta. Nyt kokeillaan viikon Precosa-kuuria hänellä ja jos tästä ei ole huomattavaa apua on selvitettävä mahdollisia ruoka-aineallergioita. Aloitin tosin maidottoman dieetin jo sunnuntaina, koska haluan nyt kunnolla poissulkea maitoallergian mahdollisuuden. Porkkana on myös poistettu ruokalistalta. 

Vatsaongelmat ovat johtaneet huonosti nukuttuihin öihin. Lisäksi pikkuherra yrittää opetella konttaamaan ja ensimmäinen hammas puheksi lauantaina hänen 7-kuukautispäivänä ja toinen tänään viisi päivää myöhemmin, joten nämä tietenkin hankaloittavat nukkumista ennestään. Nyt olen itsekin pistänyt sohvalle makuulle aina kuopuksen päikkäreiden ajaksi, muuten ei arjen pyörittämisestä tulisi mitään.

Mutta muuten meillä on kaikki hyvin. Pojat tuovat auringonpaistetta päiviini :) Esikoinen on upea isoveli ja pojista huomaa, että he ovat hyvin kiintyneitä toisiinsa. 

Esikoisella on tunteellinen kausi menossa. Hän murehtii helposti asioita ja kokee tunteita hyvin syvällisesti. Erilaisia pelkoja hänellä vaikuttaisi olevan aiempaa enemmän. Etenkin vanhempien menettämisen pelko on pinnalla. Iltaisin kun menemme nukkumaan pidän usein häntä kädestä kiinni, kunnes hän nukahtaa. Hän nukahtaa kuitenkin helposti ja nukkuu yönsä hyvin. Eskarissa hän viihtyy hyvin ja pari hyvää ystävääkin on löytynyt. Tänäänkin hän menee eskarin jälkeen kaverin luo kylään. Upea, rakas esikoiseni.

Palapelejä ollaan tehty nyt monena päivänä. Kuopus kyllä enemmänkin häiritsee kuin auttaa palapelin teossa :)

Kuopus nousee hienosti konttausasentoon...

... ja yrittää myös karhukävelyä. Aivan kuten isoveljensä aikoinaan tämän oppiessa konttaamaan.

Sairastelusta ja masuvaivoista huolimatta meillä asuu useimmiten utelias, iloinen veijari.

Murunen 6 kuukautta

Tänään nuorempi muru saavuttaa 6 kuukauden iän. Ja hän sairastaa korkeaa kuumetta ja yskää. Viime yö oli uneton. Pieni itki sydäntä särkevästi :( Raskasta äitiydessä on jatkuva huoli lapsista ja tämä huoli lisääntyy aina heidän sairastaessa. En ole kovin säikky äiti, mutta viime yönä pelkäsin että pikkuinen tukehtuu kaikkeen yskimäänsä limaan. Nyt hän kuitenkin on päiväunilla ja uni maittaa.

Esikoinen nukkui onneksi sikeästi kuin tukki eikä reagoinut laisinkaan pikkuisen itkuun. Melkoiset unenlahjat on hänelle suotu :)
Itse olen kyllä aika väsynyt tällä hetkellä. Olen vaan lepäillyt sohvalla. Ihmeen hyvin sitä kuitenkin jaksaa hoitaa kaikki pakolliset vain vajaan tunnin yöunilla. Ajattelen aina, että tämä on ohimenevää. Joku kaunis päivä havahdun siihen, että minun pikkuiset ovat jo maailmalla ja minä saan nukkua yöni rauhassa. Siihen mennessä nautin nyt tästä kaaoksesta :)

 

Kuopus on päikkäreillä ja esikoinen tarhassa. Käytän tämän hetken blogin päivittämiseen ja muisteluun. Pikkuinen täyttää huomenna puoli vuotta! Enää toiset kuusi kuukautta ja pääsemme viettämään 1-vuotissynttäreitä. Aika on mennyt hurjaa vauhtia. Nyt kuopus ei todellakaan enää ole mikään pikkuvauva, vaan kovaa vauhtia kehittyvä, utelias ja iloinen vesseli. 

Kuopus oppi ryömimään tasan viikko sitten. Mistään kovasta vauhdista ei vielä ole kyse, mutta hän pääsee hiljalleen eteenpäin. Kiinteät ruoat maistuvat hänelle hyvin. Puuro ei tällä hetkellä oikein uppoa, mutta kaikenlaiset kotitekoiset liha-kasvispadat maistuvat hyvin. Hän on tähän mennessä syönyt puuron ja hedelmäsoseiden lisäksi myös perunaa, bataattia, palsternakkaa, porkkanaa, kesäkurpitsaa, sipulia, valkosipulia, timjamia, persiljaa, poronlihaa, naudanlihaa  ja kanaa. Vähän tomaattiakin on mennyt. 

Kuopuksella on hyvin herkkä iho ja tällä hetkellä kaulan alueella on isoja, punaisia laikkuja. Atooppista ekseemaa ilmeisesti, mutta näyttää kovin ikävälle. Ne eivät kuitenkaan vaikuta kutiavan.

Isoveli on pikkuisen maailman keskipiste. Kukaan ei saa kuopusta nauramaan yhtä makeasti kuin isoveli. Kaikki isovelin pelleilut naurattavat ja viihdyttävät kovasti.

Isoveli puolestaan on kovin kiintynyt pikkuiseen. Esikoinen on todella huomaavainen kuopusta kohtaan. Eilen illalla nukkumaan mentäessä kuopus itki kovasti (ilmeisesti vatsakipuja). Hyssyttelin ja silitin häntä ja ihana esikoinen yhtyi hyssyttelyyn :) Tietenkin pikkuveli on välillä myös ärsyttävä. Etenkin jos hän itkee lastenohjelmien aikaan, niin ettei esikoinen kuule mitä tv:ssä sanotaan. Mutta enemmän meillä on hienoja hetkiä täynnä sisarrakkautta.

Kuulumisia

No niin, taas on ehtinyt vierähtää tovi viimeisestä kirjoituksesta. Viime kirjoituksen jälkeen olemme ehtineet viettää joululomaa, joulua ja uuttavuotta sekä pikkuhiljaa paluuta arkeen. Meidän arki alkoi tämän viikon maanantaina, jolloin esikoinen palasi eskariin. Ja innoissaan hän sinne palasikin! Takaisin kavereiden ja mukavien leikkien piiriin on hauska palata.

Talvi on iloksemme saapunut tännekin. Ehdin jo "varoitella" esikoista siitä, että täällä etelässä ei välttämättä tule lunta edes yhden lumihiutalen verran, mutta onneksi esikoinen pääsisi nauttimaan lumesta ja kunnon talvesta pohjoiseen matkustaessa. Hänen edellisen pohjoisen matkansa aikana talvi ja pakkanen ja lumi (ja liikennekaaos) kuitenkin saapuivat tännekin. Ja voi tätä riemua! :) Uudet luistimet hankittiin esikoiselle tällä viikolla ja suksetkin saapuu pohjoisesta vielä tammikuussa. Nyt nautitaan talvilajeista.

Mutta palataan ajassa hieman taaksepäin. Joulumme sujui rauhallisesti. Jouluaaton vietimme vanhempieni ja siskoni perheen kanssa. Aloitimme aaton vieton meidän luona  joulukahvin merkeissä. Jotta aatto ei olisi yhtä pitkää odottamisen piinaa, olimme sopineet että joulupukki tulee jo 12-maissa.

Tässä kuvassa esikoinen jo odottaa pukkia kovasti. Häntä huolestutti erityisesti se, miten pukki pääsee perille kun maassa ei ole lunta :) Kuopus ei ole moksiskaan koko joulusta.

Pikkuprinsessa osallistui tietenkin myös joulunviettoon ja pikkuisista oli otettava yhteiskuva. Ihanampia tonttuja saa etsiä.

Joulupukki löysi perille meidän kotiin. Esikoista jännitti kovasti, mutta hän jutteli rohkeasti pukin kanssa. Pakettejakin pukilla oli mukanaan. Esikoinen saa muun muassa toivomansa autoradan ja Batman-pyjaman.

Joulupäivällisen söimme vanhempieni luona. Joku oli niin kovin, kovin nälkäinen, että otti varaslähdön :)

Esikoinen sai myös hauskan "Arvaa kuka"- pelin joululahjaksi. Tässä ukki ja siskoni mies ovat pelin lumoissa. 

Esikoinen halusi rusetin kaulaan joulun kunniaksi.

Joulupäiväksi olimme kutsuneet kuopuksen kummitädin ja hänen tyttärensä meille syömään. Vietimme ihanan iltapäivän yhdessä.

Uudenvuodenaattona kävimme mummin ja ukin luona syömässä. Ukki ampui muutaman raketin ja sen jälkeen tulimme kotiin polttamaan sädetikkuja. Emme jaksaneet valvoa kovin myöhään. Kömmimme sänkyyn aikaisin ja katselimme elokuvaa tietokoneelta. Oikein mukava uudenvuodenaatto mielestäni.