Murunen 6 kuukautta

Tänään nuorempi muru saavuttaa 6 kuukauden iän. Ja hän sairastaa korkeaa kuumetta ja yskää. Viime yö oli uneton. Pieni itki sydäntä särkevästi :( Raskasta äitiydessä on jatkuva huoli lapsista ja tämä huoli lisääntyy aina heidän sairastaessa. En ole kovin säikky äiti, mutta viime yönä pelkäsin että pikkuinen tukehtuu kaikkeen yskimäänsä limaan. Nyt hän kuitenkin on päiväunilla ja uni maittaa.

Esikoinen nukkui onneksi sikeästi kuin tukki eikä reagoinut laisinkaan pikkuisen itkuun. Melkoiset unenlahjat on hänelle suotu :)
Itse olen kyllä aika väsynyt tällä hetkellä. Olen vaan lepäillyt sohvalla. Ihmeen hyvin sitä kuitenkin jaksaa hoitaa kaikki pakolliset vain vajaan tunnin yöunilla. Ajattelen aina, että tämä on ohimenevää. Joku kaunis päivä havahdun siihen, että minun pikkuiset ovat jo maailmalla ja minä saan nukkua yöni rauhassa. Siihen mennessä nautin nyt tästä kaaoksesta :)

 

Kuopus on päikkäreillä ja esikoinen tarhassa. Käytän tämän hetken blogin päivittämiseen ja muisteluun. Pikkuinen täyttää huomenna puoli vuotta! Enää toiset kuusi kuukautta ja pääsemme viettämään 1-vuotissynttäreitä. Aika on mennyt hurjaa vauhtia. Nyt kuopus ei todellakaan enää ole mikään pikkuvauva, vaan kovaa vauhtia kehittyvä, utelias ja iloinen vesseli. 

Kuopus oppi ryömimään tasan viikko sitten. Mistään kovasta vauhdista ei vielä ole kyse, mutta hän pääsee hiljalleen eteenpäin. Kiinteät ruoat maistuvat hänelle hyvin. Puuro ei tällä hetkellä oikein uppoa, mutta kaikenlaiset kotitekoiset liha-kasvispadat maistuvat hyvin. Hän on tähän mennessä syönyt puuron ja hedelmäsoseiden lisäksi myös perunaa, bataattia, palsternakkaa, porkkanaa, kesäkurpitsaa, sipulia, valkosipulia, timjamia, persiljaa, poronlihaa, naudanlihaa  ja kanaa. Vähän tomaattiakin on mennyt. 

Kuopuksella on hyvin herkkä iho ja tällä hetkellä kaulan alueella on isoja, punaisia laikkuja. Atooppista ekseemaa ilmeisesti, mutta näyttää kovin ikävälle. Ne eivät kuitenkaan vaikuta kutiavan.

Isoveli on pikkuisen maailman keskipiste. Kukaan ei saa kuopusta nauramaan yhtä makeasti kuin isoveli. Kaikki isovelin pelleilut naurattavat ja viihdyttävät kovasti.

Isoveli puolestaan on kovin kiintynyt pikkuiseen. Esikoinen on todella huomaavainen kuopusta kohtaan. Eilen illalla nukkumaan mentäessä kuopus itki kovasti (ilmeisesti vatsakipuja). Hyssyttelin ja silitin häntä ja ihana esikoinen yhtyi hyssyttelyyn :) Tietenkin pikkuveli on välillä myös ärsyttävä. Etenkin jos hän itkee lastenohjelmien aikaan, niin ettei esikoinen kuule mitä tv:ssä sanotaan. Mutta enemmän meillä on hienoja hetkiä täynnä sisarrakkautta.